Kategoriat
Tekniikka

Uudella alustalla

Blogialustan muutos tuli sitten tehtyä nopeasti ja nyt mennään taas vaihteeksi WordPressillä. Vastaan voi tulla toimimattomia sivuston sisäisiä linkkejä, mutta en ala käymään tekstejä niiden osalta sen tarkemmin läpi. Itse ylläpidetyssä WP:ssä oli aikanaan valmiina tai asennettavissa työkalu, joka tarkasti onko sivuston linkit hengissä, mutta tästä palveluversiosta en ole ko. apuvälinettä vielä löytänyt. Myös kuvat on siirtyneet mukana tai sitten ei.

Googlen hakutuloksissa hankkila.me näyttää myös toimivan, joten taisin onnistua myös vanhan Blogger -sivuston sammuttamisessa niin hyvin, että Google ei laita meikäläistä jäähylle tuplahakutulosten takia. Näiltäkin osin tilanne näyttää hyvälle. Sivuston ulkoasu on toistaiseksi se mikä on, mutta jollakin aikataululla pitää käydä tarkemmin sen kimppuun ja katsoa sopivampaa teemaa tai kääriä hihat ja tehdä itse. Tästä eteenpäin… huomenna joku pyörälenkki ja sunnuntaina toinen. Siinä välissä tietokoneen räpläämistä.

Kategoriat
Tekniikka

Aikansa kutakin…

Kun aloittaa kirjoituksen toteamalla ”aikansa kutakin”, herää lukijassa pelko (tai huojennus) tämänkin blogin loppumisesta tai vaihtoehtoisesti itsensä loppuun rääkänneen kuntourheilijan uran päättymisestä. Ei nyt sentään, en armahda vielä lukijoita enkä myöskään kanssakilpailijoita. Kuntoilun ja harjoittelun puolelle ei ole tulossa mitään muutosta, mutta yllätys yllätys, jälleen kerran tarkoituksena on vaihtaa blogialustaa.

Voihan tämä näyttää päättömältä hyppimiseltä alustalta toiselle, mutta on tässä tullut epämääräisiä blogeja pidettyä jo kymmenen vuoden ajan ja ei niitä vaihtoja niin usein ole tapahtunut… oli se ensimmäinen blogialusta jota en enää muista ja p***a se oli. Sitten tuli itse ylläpidetty WordPress, jota seurasi Blogger ja taas itse ylläpidetty WordPress. Loogisesti seuraavana vuorossa oli taas Blogger ja mikäpä muu se nyt kiinnostaa kuin WordPress. Tosin tällä kertaa palveluna. Reilu pari vuotta ja alusta… onko se nyt niin paha?

Mitä se teiltä lukijoilta vaatii? Ei muuta kuin tämän saman blogin seuraamista. Tässä on pitkä historia takana ja niitä toimivia osoitteita tälle sivustolle on http://www.hankkila.me, http://www.hankkila.net ja juosten.blogspot.com. Tässä vaiheessa suosittelen viimeistään muuttamaan suosikeissa, rss-lukijassa tai oman blogin suositeltavissa sivustoissa olevan osoitteen muotoon http://www.hankkila.me. Kyllä ne muutkin osoitteet perässä tulevat (toivottavasti), mutta jollakin aikataululla tavoitteena on karsia nykytrendin mukaisesti kuluja ja päästä eroon .net -osoitteesta. Saa joku muu vähälukuisen Hankkila -suvun edustaja ottaa sen käyttöönsä… ehkä (€€€).

Ja loppuun historiaa

  • Edellinen blogivaihto Bloggeriin Keskiviikko 9.1.2013
  • Todennäköisesti WordPress käyttöön joskus kesällä 2011
  • juosten.blogspot.com sivuston aloitus: Ensimmäinen kirjoitus
  • Tätä vanhempi historia löytynee jollakin historiahakukoneella…, mutta ensimmäinen minulla tallessa oleva (helposti luettavassa muodossa oleva) teksti löytyy päivämäärältä 23.6.2005. Tosin blogielämää oli aikaisemminkin, todisteet vaan puuttuvat 🙂

</sivuhyppy tekniikkaan päättyy tällä erää>, joten jatketaan kuntoilua!

p.s. Sivupalkissa olevat blogit ovat wp:n arpomassa järjestyksessä. En tiedä mihin järjestys perustuu jne…

p.s.2. Tosin dns asetukset ovat tällä hetkellä ns. vaiheessa (4.2.2015), joten tämä sivu voi näkyä joko vanhassa tai uudessa blogissa…

Kategoriat
harjoittelu pyöräily

Sunnuntai 1.2.2015

Taas alkaa olemaan viikko paketissa ja kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutta riittävällä tarkkuudella sinne päin. Maanantaina kävin ajamassa illalla metsälenkin sykettä nostattavilla tehoilla. Normi voimatreenit sain myös viikkoon mahtumaan ja yhden kevyemmän metsäajelun. Lepopäivää ei ollut tarkoitus viettää, mutta perjantaina olo oli sen verran väsynyt, että päätin jättää treenin välistä ja satsata viikonloppuun. Sääennusteen perusteella ulkolenkki kannatti ehdottomasti sijoittaa lauantaiaamulle ja sunnuntaille sitten harjoitusvastuksella vääntämistä.

Perjantain ja lauantain välisen yön nukuin todella sikeästi ja ilmeisesti vielä huonossa asennossa, koska heräsin aamulla niska/hartia jäykkänä ja kipeänä. Venyttely ja Horse Power eivät kovinkaan paljon tilannetta parantaneet, mutta siitäkin huolimatta päätin lähteä heti aamusta maastolenkille, kun se nyt on siinä ohjelmassa. Ensimmäisen pyörätiekilometrin aikana mietin jo kotiin palaamista, mutta hammasta purren eteenpäin. Kaikki menikin kohtalaisen kivuttomasti ensimmäiset kolme varttia, mutta sitten yhdessä laskussa oli yllättävä kuoppa/patti yhdistelmä, johon ehdin kyllä saada vauhtia pois, mutta keulan toiminta tuossa yllätti ja niin kuski muuttui matkustajaksi ja lopputuloksena oli pienimuotoinen kaatuminen, jossa tietenkin onnistuin venäyttämään peukalon kohtuullisen kunnolla. Tosiaankin loppumatkasta niska ja hartia unohtuivat, kun kipein kohta olikin tuo peukalo. Eli vanha viisaus ”jos päätä särkee, lyö vasaralla peukaloon” näyttäisi toimivan.

Tänään vaivat eivät ole juurikaan hellittäneet, joten ihan hirveä into ei ole ollut pyörän päälle. Ja se keulakin pitäisi varmaan aukaista, kun ko. Rock Shock RCT3 on kaikissa säädöissä yhtä ”löysä” ja sitä joustomatkaakin on hävinnyt noin 30 mm. Mutta ilman peukaloa työkalujen käyttö on vähän haastavaa… Joten päivän saldoksi jäi koirankusetuslenkki ja epätoivoinen yritys kolata lumia noin puolellatoista kädellä. 

No tästä voi mennä mennä ihan mihin suuntaan tahansa, mutta yritetään kuitenkin ylöspäin 🙂 

Kategoriat
harjoittelu pyöräily

Torstai 22.1.2015

Joko flunssan ensioireet tai sitten ylirasitus… siinäpä ne vaihtoehdot tällä hetkellä. Ei tässä sen suurempaa dramatiikkaa ole, tänään ei vaan äijä ole siinä kunnossa, että lenkille olisi asiaa. Jos kyseessä on ylirasitus, ei se kuitenkaan voi olla mitään kroonista, koska viimeisten kuukausien harjoittelu ei ole ollut kovinkaan ihmeellistä (kuluttavaa), mutta viimeisten päivien osalta lihakset ovat saattaneet ottaa vähän kipeää ja sitä kautta elimistö puolustautuu pienellä kolotuksella, säryllä, kivulla ja väsymyksellä.

Tosiaankin lauantaina ajoin kynnystehotestin, maanantaina metsälenkin, tiistaina voimatreenissä jalat alta ja eilen kepeää intervallia. Ensin kahden setin verran 10 x 1 min / sykepalautuksella ja siihen päälle oli tarkoitus vielä huitaista 4 x 4 minuuttia hitailla kierroksilla jyrkkää virtuaalista ylämäkeä, mutta sen verran oli pehmeää meininkiä, että puolet niistä viimeisistä neljästä vedosta nousi tavoitewateilla ja sitten oli jalat spagettia.

Tällä pohjustuksella päästään sitten tähän päivään. Harjoituksellisesti ohjelma tarjosi kaksi vaihtoehtoa, a) voimatreeni tai b) PK-lenkki pyörällä tai juosten. Itseäni kuunnellen valitsin sitten luovasti salaisen vaihtoehdon c) lepo, eli 1 h kävelylenkki koiran kanssa.

Lähdetään siitä, että huomenna harjoittelu jatkuu. Ei tässä vaiheessa voi levätä, kun ensimmäiseen kisaan on enää 107 päivää 🙂

Kategoriat
harjoittelu pyöräily

Sunnuntai 18.1.2015

Taas kerran tuli suoritettu diy (tee-se-itse) kynnystehotesti suurin piirtein tällä tyylillä. Jos tuloksia on uskominen suoraan sellaisenaan, pientä +10 watin kehitystä on päässyt tapahtumaan. Ja vuoden takaiseen n. +8,5%. Tietenkin kaikki tämä sillä olettamalla, että Powertap on pysynyt samassa tarkkuudessa.
Eihän siinä mitään, tällaiset testitulokset ovat niitä pieniä onnistumisia pitkän ja harmaan talven keskellä. Ja onnistumisia tarvitsen, koska sitä ns. leipälajia, eli maastopyöräilyä olen päässyt aika vähän harrastamaan viimeisten viikkojen aikana. Itse asiassa edellisen kunnon maastolenkin ajoin tämän vuoden ensimmäisenä päivänä. Eipä tuonne metsään ole niin hirveä hinku tässä vaiheessa vuotta, mutta…
Tiedä sitten onko huolestuttavaa vai ei, mutta maastopyörätkin ovat saaneet olla ajamisen lisäksi rauhassa myös tuolla ”pyöräpajan” puolella, eli eipä ole viritysinto päällä tällä hetkellä. Suoraan tästä kärsivät lähinnä germaanien verkkokaupat ja lähettifirmat. Ehkäpä meikän pyörätilanne on tällä hetkellä ihan ok. Periaatteessa ostoslistalla on edelleen jäykkäperään X01:n takavaihtaja + vipu, mutta pitänee katsoa keväämmällä uudelleen, koska todennäköisesti jäykkäperällä tulee kuitenkin ajettua vielä talvilenkkiä, jolloin nykyinen 1×10 viritys saa hoitaa homman.
Kohti uutta viikkoa…

Kategoriat
harjoittelu pyöräily

Sunnuntai 11.1.2015

Lähes pari viikkoa on tammikuuta taivallettu ja aika yllätyksetöntä tämä meno on ollut. Sää juuri sitä mitä se tähän aikaan tuppaa olemaan, tosin tälle päivälle heitti 10 senttiä lunta. Olisi pitänyt katsoa sääennuste ajoissa ja käydä eilen maastossa ja tänään trainerilla, mutta tulipa sitten ajettua sisällä molempina päivinä. Ja yllätyksettömän tylsää se kampien pyöritys paikallaan on kahden tunnin ajan, vaikka siinä yrittää katsoa elokuvaa samalla.

Treenitkin on sujuneet ihan yllätyksettömästi (joka on siis hyvä asia). Jääräpäisesti treenaan edelleen n. 8 tuntia viikko, vaikkakin havaintoja on kuntoilijoista, jotka ylittävät tässä vaiheessa vuotta jo 18 viikkotunnin rajan. Eteenpäin vaan omalla (varastetulla) harjoitusfilosofialla, eli mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä.

Kategoriat
Uncategorized

2014 – 2015

Tarkoituksenani oli kirjoittaa legendaarinen ”vuosiyhteenveto” jo syksyllä harjoituskauden vaihtuessa, mutta laiskuus otti selkävoiton ja näin ollen pidetään tämän osalta vanha tahti päällä (2013, 2012) ja runkona edellinen sepustus.

Tämäkin kausi oli puhtaasti pyöräilyä ja missään vaiheessa en haaveillut yhdestäkään juoksukilpailusta… tai ehkä vähän vitosen maantiekisasta. Harjoittelun osalta vuosi onnistui todella hyvin. Yhtään nollaviikkoa ei mukaan mahtunut, eli sairaudet ja loukkaantumiset eivät häirinneet kovinkaan pahasti. Joku flunssan tapainen matkalle mahtui, sekä yksi nilkan nyrjähdys. Todellisuudessa kyseessä oli pahempi vamma, kuin vajaan viikon mittainen harjoittelutauko antoi ymmärtää. Voi olla, että jalka olisi parantunut nopeammin enemmällä levolla, mutta siinä vaiheessa kautta ei vaan malttanut. Keliolosuhteiden puolesta vähäluminen talvi mahdollisti hyvin lajiharjoittelun ja siihen päälle sain alkuvuodelle vielä hyvän salitreenijakson. Ja oli se harjoitusvastuskin kohtalaisella käytöllä talven ajan.

Sitten harjoittelutunteihin. Vuoden ensimmäinen neljännes 82,5 pyöräilytunnilla oli määrällisesti lähes 20 tuntia vuoden takaista enemmän, vaikkakin tuohon sisältyi pyöräilylaiska helmikuu. Etuajassa oleva kevät korjasi tilannetta ja maaliskuulle tulikin ahkeroitua tuplasti edellistä vuotta enemmän.

Seuraavalla neljänneksellä viihdyin pyörän päällä kokonaiset 20 tuntia edellistä vuotta vähemmän (128,5 h). Tuo selittyy yhdellä totaalisella pyöräilyvapaalla lomaviikolla, nilkan aiheuttamalla pakkolevolla sekä vuotta aikaisemmalla ”kuntopiikin” tavoittelulla ja harjoittelun keventämisellä.

Kolmannella neljänneksellä (145 h) ajettiin taas edellistä vuotta enemmän. Tähän vielä vuoden viimeinen neljännes päälle (69 h) ja pienellä päässälaskulla vuoden ajotunnit asettuivat noin 425 tuntiin, eli tappiota tuli edelliseen vuoteen viisi tuntia.  Kokonaisuudessaan kaikki lajit huomioiden saan laskettua harjoituspäiväkirjasta tunteja 477, joten ehkä sittenkin plussaa edelliseen vuoteen juurikin viiden tunnin verran. Kiitos loppukauden juoksulenkkien. Kehitystä se on pienikin sellainen. Ja nuo tunnit on edelleenkin rehellistä hikiliikuntaa, venyttelyt ym. tukiharjoitusmuodot tulee tehtyä ilman pöytäkirjamerkintöjä.

Korso XCO

Kilpailullisesti vuoden saldo oli kymmenen starttia ja kahdeksan kertaa maaliin. Onnistumisten puolelle menee 1) yleisesti ottaen se, että sain itseni kymmenen kertaa lähtöviivalle, 2) maaliin pääsemisen raskaassa Taivassalon kisassa sekä 3) Korson XCO:n harrastesarjan voitto. Pettymysten puolelle taas 1) Tahkon keskeytys heti alkumetreillä, 2) väsähtäminen Jämillä ja ehkä myös 3) se, että odotin kyllä itseltäni loppukauteen vähän parempia suorituksia.

Vuosi sitten nimesin seitsemän kisaa ”voisin ajaa” kategoriaan ja näistä osallistuin viiteen ja kuudenteenkin olin ilmoittautunut (Nurmijärvi), mutta se jäin nilkan takia ajamatta. Vuelta Vantaa oli sitten listan ainoa kisa, johon osallistuminen ei loppujen lopuksi kiinnostanut pätkääkään. Näinpä sitten kausi muodostuikin alkuperäisen listan viidestä kisasta sekä viidestä kauden aikana omaan kisakalenteriini syystä tai toisesta valikoituneesta kisasta.

Ja tässäpä ne kauden startit vielä kertaalleen listattuna:

2013 ajoin yhden XCM cupin kisan ja tällä suorituksella tuli M40-sarjassa 40. sija. Tälle vuodelle cupin kisoja tuli kierrettyä viisi ja sijoituskin oli tällä kertaa 11.

Ja sitten perinteinen pohdinta vuodelle 2015. Harjoittelu on tietenkin jo täydessä vauhdissa ja toki parempaan tässä suoritusyhteiskunnassa pitää pyrkiä. Tavoitteena on ajaa vähintään sama määrä kisoja kuin viime vuonna, mutta mitään ns. pääkisaa en ole vielä päättänyt. Periaatteessa se voisi olla taas Tahko, mutta jotenkin menneen vuoden pettymys v*****aa sen verran, että en välttämättä edes Savon suunnalle lähde ajamaan. No alustavassa ohjelmassa se on, mutta katsotaan. Ja jos maraton cupia ajetaan niin kuin ennenkin, tavoitteena voisi olla tällä kertaa vähintään kuusi starttia, jolla irtoaa se kultainen muistolätkä 🙂

vuoden treenit 2014

Harjoitusmäärä tuskin nousee nykyisestään.  Jollakin tavalla pidän 500 tuntia järkevyyden rajana ja sitä suurempi määrä alkaa jo vaikuttamaan muuhun elämään negatiivisesti. Tuntijako pysynee myös saman suuntaisena kuin 2014. Ylivoimaisesti suurin osa treenistä tulee edelleen pyörällä, mutta varmastikin tässä talven aikana myös juoksulenkkejä mahtuu ohjelmaan, kun ne lenkkaritkin on taas pitkästä aikaa kaapin perukoilta löytyneet. Ja tehoruuvia kiristän myös tälle vuodelle muutaman pykälän.

Loppuun vielä vuoden takaiset käppyrät (2013) päivitettynä viimeisimmillä vastaavilla (2014)…

Jos vuosi 2013 oli ”suurta” painonpudotuksen aikaa, oli vuosi 2014 ylläpitoa ja pientä sahaamista…

2014
2013

Harjoitustunnit per viikko. Jotenkin tuossa vuodessa 2013 näyttäisi olevan enemmän yritystä, mutta yksi kaavio ei kerro koko totuutta…

2014

2013

Ja viimeiseksi taas epämääräinen kuvaaja rasituksesta, kunnosta ja väsymyksestä… Ehkä tuosta violetista viivasta kuitenkin näkee milloin on harjoiteltu paljon ja milloin ei. Kuvaajassa on mukana ainoastaan maasto- tai maantiepyörällä tehdyt harjoitukset (myös harjoitusvastuksella). Sinänsä tämä kuvaaja on epätieteellinen, koska välillä suoritusten rasittavuus on mitattu wattimittarilla ja välillä sykemittarilla, mutta jotakin suuntaa se antaa. Ja silloin kun tuo keltainen viiva/alue on tehnyt syvän kuopan niin kyllä se kehokin on samoihin aikoihin ”huutanut” apua hetkellisen ylirasituksen takia.

Ehkä kuitenkin tuo alempi kuva (2013) kertoo miltä harjoittelu, rasitus ja kunnon kehittyminen näyttää tähdätessä ainoastaan yhteen yhteen kisaan ja yleensäkin kauden kisamäärän ollessa ainoastaan kolme! Ja ylempi (2014) kertoo taas miltä tällaisen nöösin kuntoilijan kausi näyttää, kun siihen mahtuu kymmenen starttia ja sitä kautta kisat pitää ottaa huomioiminen myös harjoittelun kokonaisrasituksessa.

2014

2013

 Siinäpä oli vuosi 2014 ja nyt vaan harjoitusintoa puhkuen kohti alkanutta vuotta 2015…

Tammikuu – missä lumi?
Helmikuu – talvi?

Maaliskuu – lunta!
Huhtikuu – matkailua
Toukokuu – kisakausi avattu
Kesäkuu – Tahko
Heinäkuu – pyörä pääsi hotellimajoitukseen
Elokuu – Jämi ja väsyneet jalat
Syyskuu – Luukki
Lokakuu – sisäharjoittelukausi alkaa
Marraskuu – Ei jaksa!
Joulukuu – lunta!

Kategoriat
harjoittelu pyöräily Tekniikka

Sunnuntai 14.12.2014

Vuosi alkaa vetelemään viimeisiään, mutta on tässä vielä 2,5 viikkoa aikaa latoa tunteja ja kilometrejä kuluvan vuoden laariin. Tämän viikon treenit menivät vaihteeksi niin kuin pitää ja jopa omaksi yllätyksekseni harjoitusohjelma toteutui käytännössä täydellisesti. Tosin lauantain ”pakkolevon” takia jouduin kuormittamaan kehoa neljä päivää putkeen kovilla/reippailla treeneillä, joten se harjoitusvapaa tuntui ihan hyvältä.

Ja aikainen joululahjakin saapui, kun Garmin Forerunner 920XT toimitettiin vihdoin ja viimein. Tilasin laitteen ennakkoon jo lokakuun alussa toimituspäivällä 24.10., mutta toimitusvaikeuksien takia alkoi näyttämään, että tuskinpa näen laitetta vielä tämän vuoden puolella, joten keskiviikkona ilmestynyt lähetti paketteineen oli iloinen yllätys.

Periaatteessa maastopyöräilijälle Forerunner on lähes turha hankinta, mutta perustelin tuon itselleni:
  • (satunnaisilla) juoksulenkeillä
  • Suomen talvella, jolloin ranteessa oleva laite on paremmassa paikassa kuin stongassa roikkuva Edge 510
  • toimii myös kellona (puna-valkoinen laite on toooosi siisti ja huomaamaton kello)
  • korvaa Vivofitin aktiivisuusrannekkeena
  • ja oli kai niitä muitakin päivittäin vaihtuvia syitä.
Eli ihan normihankinta, jossa tunne voitti järjen.
Seuraavaksi voisikin alkaa speksaamaan sitä jäykkäperän vaihteistoa… katsotaan sitten millainen ylilyönti siitä tulee.
Kategoriat
harjoittelu pyöräily

Keskiviikko 3.12.2014

Jälleen kerran pitää todeta, että edellisestä päivityksestä on taas mennyt muutama viikko, mutta edelleen lisäilen tuonne Harjoittelu -osioon lähes päivittäin suoritetut treenit. Eli sieltä voi käydä toteamassa miten vähän se Hankkila harjoittelee vai harjoitteleeko ollenkaan. Eipä kai tällaisen n. 3 tunnin maastopyörämaratoonarin (aika keskimäärin suomalaisissa 60 km kisoissa) tuon enempää tarvitsekaan harjoitella, jos ei meinaa tasoa nostaa… no haluja on, mutta teot eivät tosiaankaan ole vielä linjassa.
Mitäpä tässä voisi lyhyesti todeta viimeisen parin viikon osalta?
  • Bkool on toiminut varsin mallikkaasti sitten muutaman alkuvaiheen ongelman jälkeen (katso pari tekstiä alaspäin).
  • Voimatreeni alkoi todenteolla vasta tämän viikon maanantaina ja nyt on erinäiset lihakset kipeinä.
  • Todennäköisesti tulen suosimaan voimaharjoittelussa kahvakuulatreenejä ja kehonpainolla suoritettavia harjoituksia.
  • Jäykkäperäkilpuria pitäisi (vähän) päivittää… vaihtoehdot ovat a) pyörä uusiksi tai b) vaihteisto 1×11 moodiin. Katsotaan miten edetään.
  • Tässä vaiheessa vuotta luen yleensä paljon harjoitteluun liittyviä artikkeleita ja muiden tekemisiä. Kun sitten huomaan jonkun harjoittelevan tässä vaiheessa vuotta 15-20 h/viikko, ei voi muuta kuin itkeä itsensä uneen ja jatkaa nysväämistä sellaisella 7-10 h/viikko tahdilla.
Ja lopetetaan samalla millä aloitettiin, eli jälleen kerran pitää todeta, että leuka rintaan ja ylpeänä kohti vastoinkäymisiä 🙂 Ja joulun odotusta ja silleen…
 
Kategoriat
harjoittelu

Sunnuntai 16.11.2014

Heitetäänpä tähän rakoon sattumanvarainen viikkoyhteenveto. Tuskin syksyn mustimpien hetkien harjoittelu ketään kiinnostaa (ei ainakaan minua), mutta pidetään blogia näin elossa. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet paluuta harjoittelun arkeen. Edelleen annan inspiraatiolle ja fiilikselle tilaa, mutta tietyt avainharjoitteet on nyt kalenteriin ohjelmoitu ja niiden myötä jälleen kerran tavoitteena on tiukkakuntoinen mtb-maratoonari tulevalle kaudelle.

maratoonari vai mukavuudenhaluinen sohvaperuna?
Päätinpä myös kirjata harjoittelun näkyviin tuonne Harjoittelu -osioon (ainakin tässä Blogger ulkoasussa löytyy tuolta sivun ylälaidasta). Menköön nyt manuaalisesti, koska en ole löytänyt vielä mitään fiksua tapaa esittää tuota tietoa mistään sellaisesta pilvipalvelusta, mihin nuo harjoitustiedot automaagisesti tallentuvat.
Tässä vaiheessa vuotta harjoittelu ei ole meikällä mitään tuntien keräämisen riemua, kun volyymia ei enää tule puoli-ilmaiseksi työmatkalenkkeilystä ja näin ollen arki-illan treeni on noin tunnin mittainen tai alle. Tähän päälle yksi lepopäivä sekä pari pidempää lenkkiä viikonloppuna ja näin päädytään 6-8 viikkotunnin lukemiin. Toisaalta löysät ”tuntienkeräily” lenkit on tästä karsiutuneet pois.
harjoittelu eri sykealueilla viimeisten 28 ja 365 päivän aikana
Kuluneesta viikosta vielä sen verran, että tavoitteena oli käydä kokeilemassa 5 km maantiejuoksukisa, mutta keksin taas riittävän hyvän tekosyyn anaerobisen tuskan välttämiseksi ja kävinkin ajamassa maastolenkin. Nyt vähän harmittaa, mutta minkä teet, kun et viivalle mee? Jep, näissä tunnelmissa jatkuu tarina.