Eipä ole tämä viikko lähtenyt käyntiin ihan suunnitelmien mukaisesti. Harjoitustunnit ovat tällä hetkellä pyöreät nolla ja eipä taida ennen viikonloppua siitä minnekään muuttua. Nimittäin tuli se flunssa sitten kylään. Sunnuntai-iltana varoitteli, maanantaina alkoi näyttäytymään kunnolla ja tiistaina olikin sitten täysi taistelu päällä tautia vastaan. Joko a) C-vitamiini, sinki, semi-itsetehty marjasoppa ja lepo, b) lievä flunssa, c) Suomen tämänpäiväisestä olympiamenestyksestä tullut euforia tai d) kaikki yhdessä auttoivat taudin taltuttamisessa tai ainakin olon selkeässä kohenemisessa.
Rehellisesti pitää kyllä sanoa, että ei tämä olo vielä mikään juhlava ole ja on se yskäkin sieltä hiipimässä vielä kehiin. Eli taistelua on vielä jäljellä. Mutta tällaista on kuntoilijan elämä. Määrällisesti kovempi viikko muuttuukin nollaa lähenteleväksi. Eipä tästäkään auta muuta, kuin repiä jotakin iloa ja parantaa itsensä kuntoon ennen kuin oikeasti aletaan määriä nostamaan.
