Viikko sitten lupaamani linja jatkui harjoittelun osalta. Neljä pyörälenkkiä mahtuu ihan hyvin maksimissaan viiden lenkin viikko -uhoon. Ja niitä voimatreenin tapaisia taisi tulla juurikin ne kolme.
Tiistaina ajoin metsälenkin valojen voimalla ja edelleen pitää todeta tuon olevan erittäin hyvää tekniikkatreeniä. Rajoja tuli myös etsittyä ja todettua taas kerran, että vinoon juureen ei kannata mutkassa ajaa ihan tuhatta ja sataa (22 km/h). Äkkipysähdys voi olla mielenkiintoinen. Tosin tällä kertaa selvisin kuin ihmeen kaupalla ilman mustelmia tai edes pientä naarmua. Selkeä ajovirhe tuo oli, ei olisi pitänyt ihan niin paljon lähteä oikomaan siinä kohdassa. Viimeiset ajatukset ennen pannuja olivat ”enpä ole ennen tätä näin kovaa vetänyt, kokemus tuo selkeästi varmuutta” 🙂
Keskiviikkona ajoin tunnin harjoitusvastuksella. Eilinen lenkki taas jäi sateen takia turhan lyhyeksi (1,5 h). Periaatteessa sää ei saisi menoa häiritä, mutta eilen ei vaan huvittanut. Ja tänään vuorossa oli vajaa 2,5 tuntia, josta tunnin verran reipasta/kovaa Korson XCO -radalla. Kävin myös ajamassa hiekkamontulta joku viikko sitten löytämäni hyppyrin. Oli vaan aika mielenkiintoinen tunne huomata juuri ennen hyppyä, että joku onkin korottanut sitä jonkun verran sitten viimeisen kohtaamisen 🙂 Onneksi vauhti riitti lähes tyylipuhtaaseen alastuloon. Jospa se olisi taas viikon päästä vieläkin hurjempi.
 |
| siitä lähti… |
Ja mitäpä tässä voittavaa taktiikkaa vaihtamaan, eli samalla reseptillä harjoittelu jatkuu…
hankkila.net 