Juu, kyseessä ei ole meidän narttukoira, vaan se olen minä, jalkavammainen juoksijanalku ja ensimmäinen tietoinen juoksuton päivä. Vähän Voltarenia ja paljon Buranaa (pitäisköhän noihin laittaa perään TM-merkit, niin ei haasteta oikeuteen). On se jännää, puudutettuna ei kipu tunnu, mutta juoksemaan en ihan hevillä lähde. Huomenna voisi sitten heittäytyä sekakäyttäjäksi ja nauttia Voltarenia (vain ulkoisesti), Buranaa, Fostersia ja Jack Danielsia (sekä pullosta että kirjasta). Joten pienellä varauksella seuraavat selväpäiset kommentit tähän harjoituspäiväkirjaan sunnuntaina.
Kategoriat