Kategoriat
Uncategorized

Juosten kustu ja kepillä hämmennetty

Ensimmäisen kerran kuulin otsikon mukaisen lauseen 18 vuotta sitten eräältä mieheltä, joka ”ihasteli” maalaamaani olohuoneen seinää. Onneksi tuo seinä ei ollut meikäläisen kotona, joten en ole menettänyt sen takia yöunia.

No joo, lopetetaan muistelut. Otsikko sopii myös tämän päivän 6 km vk-lenkkiin, joka oli taas jonkun tason pohjanoteeraus. Keskivauhti oli liian kova 5:00, keskisyke 160 ja todennäköisesti syke paukkui yli AnK:n viimeisen 10 min ajan. Lisäksi vauhti oli poukkoilevaa. Ensimmäisen kilometrin 4:48 ajalla onnistuin pohjustamaan sykkeen nousua. Sitä seuraava 5:04 oli jo ok, mutta seuraava taas 4:52, sitten 5:10 (hidastin vauhtia yhden koiraansa etsivän naisen kohdalla) ja 4:47. Kunnes viimeiselle oli jo pakko hidastaa kun tajusin katsoa päälle 170 huitovaa sykettä.

Menisiköhän tämä lenkki jonkun vauhtikestävyys-vauhtileikittelyn piikkiin. Olisi pitänyt vähän enemmän mennä tunteen ja sykkeen mukaisesti, ei vauhdin. Mutta ei kai kaikki lenkit täydellisesti voi mennä. Tämänkään takia en menetä yöuniani.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s