Tänään mä sit tein sen, en enää voinut vastustaa kiusausta. Hyppäsin aamulenkin jälkeen suoraan isännän viereen sänkyyn… eikä se ollut mikään standardi hyppy, vaan mieletön loikka vielä isännän yli toiselle puolelle sänkyä 
Hän nukkui vielä ja hmmm hieman sanoisinko… yllättyi tempauksestani. Mä villiinnyin tietysti täysin, kun hyppyni onnistui, mutta ennen kuin huomasinkaan, niin mut oli taas palautettu maan pinnalle. Pöh.
Kuluva kesä on muutoin mennyt mukavasti. Kesän alkajaisiksi kävimme katsomassa Hyvinkäällä RotuRace-kisoja. Siellä oli niin paljon koiria, että meitsi oli ihan pää pyörällä, kun kaikkien kanssa olisi pitänyt yrittää tehdä tuttavuutta. Itse kisoihin osallistuivat Vehnähepuli-joukkueena mammani Helmi ja enoni Väinö ja kaksi muuta vehnistä ja joukkueen menestyskin oli ihan kohtalainen. Kun katselin juoksua aidan takana, niin ajattelin, että ensi vuonna minäkin olen kyllä mukana menossa. Mun vehnähepuli-kohtaukset ne vasta ovat jotain. Isäntä ja emäntä epäilevätkin joskus mua vähän “vartti-hulluksi” niin kovaan vauhtiin saan itseni kiihdytettyä.
Kesän aikana olen lomaillut sekä kotona että Jäppilässä Sanni-mummun luona. Jäppilässä pääsin myös veneilemään ja mulle ostettiin omat pelastusliivitkin. Uida en kuitenkaan viitsinyt. Pelkkä kahlaaminen vedessä riitti mulle. Landella myös joku höntiäinen pääsi pistämään mua varpaaseen ja lääkäri-reissuhan siitä loppujen lopuksi tuli, kun kalusin jalkaani kuin mieletön. Onneksi kutina herkesi lääkekuurin aikana ja en joutunut pitämään edes sitä hirveetä pönttöä päässäni, kun meinasin siinäkin tulla hulluksi.
Kesän saavutuksista voisi vielä mainita sen, että olen viimeinkin oppinut kotona kulkemaan rappuset myös alaspäin… jee nyt mä voin surffata ihan miten haluan… tai no melkein. Kesän menetyksistä voisi puolestaan mainita hävinneet hampaat… no onneksi uudet ovat sentään kasvaneet tilalle.
Kotipihalle meille tehtiin kesä-terassi ja mä tietysti touhusin mukana minkä kerkesin. Ikävä kyllä mut aina välillä laittettiin sisälle jäähylle, kun kaikki kaivaminen, rakentaminen ja työkalut oli niin mielenkiintoisia, etten olisi antanut muiden tehdä mitään. Valmista tuli kuitenkin ja nyt kelpaa terassilla aurinkovarjon alla köllötellä sillä…vielä on kesää jäljellä 
Kuuleppas toweri villahousu! Haluaisin kertoa sinulle kokemuksen syvällä rintaäänellä, että uiminen vasta eri hauskaa onkin. Meidän mamma vei mut eilen uimaan yhdelle lammelle ja kivaa oli. En vaan oikein tajunnut sitä miksei märkää turkkia saa kuivata ihanaan rantahiekka/kura/heinäzydeemiin. Tää oli jo vaikka kuinka mones kerta tänä kesänä kun meikä ui. Koitappa säkin ja uidessa ei kannata pitää pelastusliivejä;-)
Koskas tuut Rixuun?
t. ystäväsi Eppu